Sunday, 6 March 2011

Nappikauppaa

Liivi Sisu-vauvalle. Rav.
Villatakki lähti puolen vuoden napittomuuden jälkeen äidille ilman nappeja. Sisu-vauvan liivi sai pakosta napit ennen viikonloppua, vain viikon odotuksen jälkeen. 

Rakastan nappeja. Rakastan nappien valintaa. Hypistelen läpikuultavia putkia edestakaisin, kunnes tiedän, mitkä napit ja neule kuuluvat yhteen. Joskus valinta on perinteinen, joskus jotain muuta. Rakastan nappilaatikkoani, johon päätyvät kaikki ylijääneet, käyttämättömät napit. 

Vihaan nappien ompelemista. Suuresta vihasta ja epäonnistumistodennäköisyydestä huolimatta teen jatkuvasti uusia töitä, jotka vaativat nappeja. Jo ompelulangan pituudessa kaikki alkaa mennä pieleen. Lanka on aina liian pitkä, ja viimeistään viimeisen ompeleen kohdalla lanka jää myttyyn takapuolelle. Yleensä se on sotkussa jo sitä ennen.


Napiton. Rav.

2 comments:

  1. Ah, miten mulla ei ole ollut vuosikymmeniin nappiongelmia, nappilaatikkokin oli tulitikkuaskin kokoinen. Ehkä siksi kun en ole tehnyt napillisia neuleita ja puseroinakin on enimmäkseen napittomia t-paitoja. Nuoruudessa kyllä närästi kun puseroista tippui nappeja ja niihin piti ommella uusia.
    Tuo napiton pusero muuten on kaunis.

    ReplyDelete
  2. Kiitos! Mä en koskaan saa ommeltua pudonneita nappeja takasin, ihme, että saan ikinä yhtään nappia ommeltua!

    ReplyDelete